Pentti Sainio: Kummolan kääntöpiiri

Kirjan takakansi kertoo "Kummolan kääntöpiirin" olevan Pentti Sainion 20 vuoden tutkimustulosten aikaansaannos. Kumman sekavaa tavaraa on kerääntynyt kahden vuosikymmenen aikana heiteltäväksi sinne tänne kirjan sivuille. Punainen lanka menee tiettyjen (kokoomus)vaikuttajien kepulointien todistelussa. Kaiken ympärillä häärii kummisetä Kummola, joka pelastaa (kokoomuslaisia) "bisnespellejä" heidän poltettuaan rahaa kaikenlaisissa sähläilyissä. Pelastettavien lista ei ole kovin suuri. Sieltä löytyy Harkimoa, de la Chapellea, Sulinia ym. (kokoomuksen) bisnesmiehiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän pulassa yrityksineen.

Sainion kirja on erikoinen sekoitus roskajournalismia, ja mielenkiintoista urheiluviihteen kulissien takaista peliä. Roskajournalismin puolelle hypätään aika usein kun Sainio vetelee linjoja suoriksi avioliittojen, sukulaisuus- ja puoluesuhteiden kesken määräävinä tekijöinä mm. suomalaisessa urheilubisneksessä. Osittain myös pitkätkin todisteluketjut jäävät roikkumaan ilmaan ja Sainio naulaa arkkua kiinni osittain omilla johtopäätöksillään. Toisaalta esim. Jokereiden tai Hartwall Areenan sekasotkuja selittäessään on jo ympärillä olevien yritysten ja yhdistysten määrä sellainen, että kaikkien yksityskohtainen läpikäynti tekisi kirjasta erittäin vaikeaselkoisen. Siksi yleistykset ovat joskus paikallaan. Joskus ne taas eivät palvele tavoitetta, eli todistusten hakua jostakin vilpillisestä toiminnasta.

Mutta sinänsä mielenkiintoinen on paletti, joka liittyy suomalaiseen urheiluun. Erikoista on se, että Suomeen on vuosien saatossa tullut tosiaankin eräänlainen Kummolan klaani, joka tuntuu nousevan takaa esiin jokaisessa suuremmassa urheiluun liittyvässä hankkeessa tai tapahtumassa. Sillä ei ole väliä puhutaanko Veikkauksesta, jääkiekon MM-kisahankkeista, Vierumäen Urheiluopiston saneerauksista, valtion avustuksista, RAY:n avustuksista jne. Aina kuvioihin liittyy jollakin lailla Kalervo Kummola, ja hänen "sisäpiirinsä". Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtajana Kummolan valta ylettyy myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Valko-Venäjällä järjestetyt jääkiekon MM-kisat olivat pitkälti Kummolankin aikaansaannosta. Mieshän siis selvästi ui samoissa vesissä (ehkä vain pienemmässä lammessa) kuin Fifan Sepp Blatter.

Menemättä yksityskohtiin sen tarkemmin voi Sainion kirjan perusteella päätellä, että aina kun Suomessa on jääkiekon MM-kisat niin se tarkoittaa sitä, että jonkun Kummolan sisäpiiriin kuuluvan henkilön bisnekset eivät luista, ja lisärahan tarve on suuri. Yleensä kirjan mukaan ongelmissa on ollut Jokerit, Hjallis Harkimo tai Helsingin monitoimihalli Hartwall Areena. Välillä on kaatuiltu kunnolla Sipoonranta-rakennusprojektin kanssa. Muutkin tv-ohjelma Diilissä nostetut Harkimon suuret rakennuskohteet ovat menneet ns. puihin, ja pelastajana on ollut Kummola. Sainio nostaa erityisesti esille kalliit Keski-Euroopan monitoimihalliprojektit, jotka maksoivat kymmeniä miljoonia, mutta eivät toteutuneet. Jälleen oli aika järjestää Suomessa jääkiekon MM-kisat, ja kanavoida voittorahoja pieleen menneille projekteille.

Loppua kohden kirja muuttuu mielenkiintoisemmaksi. Kaikki Sainion esittämä sähläily Kummolan kääntöpiirillä saa aivan uuden ulottuvuuden kun Jokerit ja Hartwall Areena saavat uudet omistajat Venäjältä. Sainio käy ansiokkaasti läpi uusien omistajien taustat, ja muutenkin valottaa hienosti urheilun merkitystä erityisesti nykyisen Venäjän valtapolitiikassa. Hartwall Areena on vain pieni sivujuonne Sotsin talviolympialaisten, Minskin MM-jääkiekon, KHL-liigan ja vuoden 2018 Moskovan jalkapallon MM-kisojen joukossa. Hallin osto ja Jokerien siirtyminen venäläiseen omistukseen saa suomalaisten bisnekset näyttämään leikkirahalla peluulle. Kun samalla uusi Eurooppa-liiga on pyörähtämässä käyntiin, ja Kummolan halusta piittaamatta on Jokerit jäämässä puhtaasti KHL-joukkueeksi, välittyy kirjasta kuva aivan kuin "don Kummola" olisi syösty eläkepäiville.

Sainion ansiot ovat tutkivana journalistina eivätkä niinkään taloustoimittajana. Suuren osan kirjassa esitetyistä rahasummista ja yritysketjutuksista olisi hyvin voinut jättää spekuloimatta, ja Sainio olisi voinut keskittyä enemmän yksittäisiin tapahtumiin ja niiden syy- ja seuraussuhteisiin. Hieman rivien välistä paistaa myös suoranainen kauna tiettyä (kokoomus)piiriä kohtaan. Parhaimmillaan Sainio on laajentaessaan urheilubisneksen taustakulissien tutkintaa pois Suomesta. Sepp Blatterin (ja yleensä Fifan), Real Madridin ja venäläisten oligarkkien taustasuhmuroinnit ovat paljon mielenkiintoisempia kuin Kalervo Kummolan touhut. 


Kommentit