Amos Oz: Juudas

Israelilaisen kirjailijan Amos Ozin kuoltua loppuvuodesta 2018 on yksi tärkeimmistä äänistä rauhaisan Lähi-Idän saavuttamiseksi vaiennut. Ennen maailmansotia syntyneenä jerusalemilaisena ja israelilaisten itsenäisyyssodan eläneenä oli Amos Ozin perspektiivi alueen elämään laaja. Päällimmäisenä Ozin ajattelussa oli suuri rakkaus ja intohimo kotiseutuunsa, mutta samalla sen tosiasian tunnustaminen, että ratkaisu Lähi-Idän ongelmiin olisi rauhaisa rinnakkaiselo eri uskontoja tunnustavien ihmisten kesken, ja yhtenä ensimmäisistä askelista rauhaa kohti olisi oman valtion tunnustaminen palestiinalaisille.

Juudasta voi ajatella petturien kirjana. Nuori Shmuel Ash pettää vanhempansa ja sisarensa lopettamalla opiskelut yliopistossa. Elääkseen Shmuel palkkautuu töihin taloon, jossa hänen tehtävänään on pitää seuraa vanhalle invalidisoituneelle Gershom Waldille. Pitkien keskustelujen lomassa Shmuel samalla tutkii juutalaisten kompleksista suhdetta kristinuskoon, Jeesukseen ja Juudas Iskariotiin.

Eletään 1950-luvun loppua. Talossa asuu myös Atalja, johon Shmuel ihastuu. Atalja on Shealtiel Abrabanin tytär. Abraban oli 1940-luvun poliittisen elämän keskiössä, mutta läheinen ystävyys arabien kanssa - monien mielestä Israelin valtion pettäminen - ajoi Abrabanin eroon politiikasta.

Tutkimuksissaan Shmuel päätyy valtavirtaa vastaan. Juudas Iskariot ei olekaan historian kuuluisin pettäjä vaan hän on intohimoinen Jeesuksen ihailija, ja uskoo palavasti tämän ihmeisiin. Jeesus ei ole normaali taikuri tai silmänkääntäjä, joita Juudas on nähnyt Jerusalemissa kymmenittäin. Juudas ihastuu Jeesukseen, ja taivuttelee tämän Galilean mailta pääsiäiseksi Jerusalemiin. Jotakin kautta Jeesuksen ihmeteot on tuotava kansan tietoisuuteen. Jerusalemin humu pääsiäisenä on oiva tilaisuus. Miten kaupunki alkaisikaan kuohumaan ihmeiden edessä? Jeesus itse ei ajatuksesta ole kovin innostunut - kuin aavistaen kohtalonsa. Ozin kuvaus Iskariotista ristiinnaulitsemisen päivänä on nykykirjallisuuden klassikoita. Juudas kuulee Jeesuksen huutavan ristillä tunteja tuskassaan äitiään, ja lopulta ennen kuolemaa Jumalaa - miksi minut hylkäsit? Juudas ei voi käsittää tapahtumia. Jeesuksen piti nousta ristiltä alas ja osoittaa kaikille olevansa Jumalan poika. Juudas onkin täysin väärässä. Hän vaeltelee Jerusalemin laitamille ja hirttäytyy.

Shmuel on sosialisti, kömpelö, astmaattinen mies, joka ihastuu palavasti Ataljaan. Vastakaikua himolle ei tule. Ataljan mies on kuollut kymmenen vuotta aikaisemmin Israelin itsenäisyyssodassa.  Ataljakin on tahollaan tullut petetyksi miehen liityttyä armeijaan, ja lopulta kuoltua.

Ozin Juudas on monen tason kirja. Mukana on nuoren miehen kasvua, vanhemman miehen hiipumista, salaperäisen naisen arvoituksellisuutta. Mukana kulkee Juudas, juutalaisuus ja juutalaisten ikuinen leima pettureina, Jeesuksen tappajina. Ozin kirjassa Juudas saa synninpäästön. Hän ei ollut kavaltaja eikä petturi. Juutalaiset sen sijaan saavat kritiikkiä. Fiksu, rauhaa rakastava Shealtiel Abraban siirrettiin syrjään juutalaisten laajenemispolitiikan tieltä. Puhtaita papereita eivät saa brititkään alueen hallitsijoina ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana.

Amos Oz on nyt poissa. Lähi-Itä on kauempana rauhaisaa rinnakkaiseloa kuin koskaan. Ehkä on hyvä ettei Oz päässyt enää näkemään Yhdysvaltojen Golanin tunnustamista israelilaisille. Konflikteille ei ole Israelin alueella näkyvissä loppua. Liian monilla on yhä oma itsekäs motiivinsa Lähi-Idässä, toisin kuin Juudaksella aikoinaan.